|
VILJOJEN TOKSIINEISTA |
|
Alla vielä lyhyesti muutamia näkökulmia viljojen toksiineista:
TOKSIINIT, KAURA JA MUUT VILJAT
Toksiinit nousivat vahvasti esille kauran viljelyn yhteydessä. Varsin yleisenä kriteerinä tiloilla on ollut valita kauralle ne lohkot joiden maaperä on happamampi kuin muut tilan lohkot. Kauran tiedetään sietävän paremmin happamampaa maaperää kuin muiden viljojen. Viljelijät tuntevat varsin hyvin maaperän pH:n vaikutuksen viljojen kasvuun, mutta pH:n merkitys juuri toksiinien esiintymiselle on huonommin tunnettua.
Kalkitus on keskeinen toimenpide pH:n säätämisessä, koska Suomessa lohkojen maaperä on pikemminkin liian hapan kuin liian emäksinen.
Nyt kun toksiinivapaan kauran kysyntä elintarvikkeeksi ja myös rehuksi on merkittävästi kasvanut, juuri kaurassa esiintyvät toksiinit aiheuttavat taloudellisia menetyksiä viljelijöille.
Kauran lisäksi toksiinisuus on ollut viime vuosina lisääntyvästi esillä myös muiden viljalajien yhteydessä (katso kuvat).
pH JA MIKROBIT
Maaperän pH vaikuttaa vahvasti siihen millainen kasvualusta maaperä on myös mikrobeille. Kun pH on tasapainossa, maaperässä on otollisemmat kasvuedellytykset sellaisille mikrobeille jotka pikemminkin tukevat kasvien elintoimintoja kuin haittaavat niitä. Monet hyödylliset mikrobit vaikuttavat siihen, että mineraalisista ravinteista tulee veteen liukenevia ravinteita, joita viljakasvit pystyvät hyödyntämään kasvussaan. Mm. suorakylvöllä pyritään siihen, että lohkon pinnalla olisi monipuolinen ja runsas mikrobikanta edistämään viljojen kasvua. Jos pH on liian hapan, maaperässä esiintyy enemmän haitallisia mikrobeja, jotka levittäytyvät kasvustoihin ja synnyttävät aineenvaihduntatuotteidensa kautta toksiineja ympärilleen eli mm. viljojen jyviin.
Jos toksiineja erittyy paljon kasvuvaiheessa olevan jyvän yhteyteen, jyvä jää pieneksi ja sisältää paljon toksiineja. Lajittelulla voidaan toksiinisuutta pienentää juuri siitä syystä, että pienet toksiiniset jyvät saadaan poistettua jyvämassasta.
pH:n vaikutuksesta erilaisten mikrobien kasvuolosuhteiden säätelyssä löytyy netistä julkaisuja eri kielillä. Suomessa ihmisten hyvin tuntema Talvivaaran kaivos bioliuotusprosesseineen on hyvä esimerkki pH:n vaikutuksesta mikrobikantaan. Kastelemalla malmikasoja rikkihapolla, malmikasojen pH:n saadaan laskettua hyvin alas, jolloin malmikasoissa elää ja lisääntyy mikrobikanta, jonka elintoimintojen seurauksena metallit liukenevat erilleen malmikivestä.
Ihmisen kehon nesteiden pH:lla on yhteys kehon mikrobikantoihin. Happamessa kehossa ruokaa pilkkova mikrobikanta synnyttää toksiinisia aineenvaihduntatuotteita, jotka kuormittavat monella tavalla ihmisen elintoimintoja ja vaikeuttavat ruoan tasapainosta pilkkoutumista synnyttäen mm. huonoa ruoan sulamista, suolen toiminnan häiriöitä, jne. Viime vuosina on yleistynyt eräänä hoitomenetelmänä mikrobikasvustoltaan tasapainoisen ulosteen siirto vaikean antibioottiresistenttisen ripulin hoitoon.
TOKSIINIT JA KASVINSUOJELUAINEET
Kasvustoissa esiintyviä homeita torjutaan menestyksellisesti kasvinsuojeluaineilla. Tehokkailla aineilla homesienet saadaan hävitettyä nopeasti homeista ja näin ehkäistyä hometoksiinien muodostumista. Tehokkaiden kasvinsuojeluaineiden vaikutus ei aina kuitenkaan rajoitu vain haitallisten homeiden ja muiden taudinaiheuttajien hävittämiseen. Osansa ruiskutuksesta saavat myös kasvuston elävät solut ja osa nesteestä päätyy maahan, jossa kemiallisesti vahvat aineet hävittävät ainakin osan maaperässä olevista viljojen kasvua tukevista mikrobeista. Syntyy helposti kierre, jossa lyhytaikainen tehokas torjunta voi aiheuttaa pitkäaikaisemman haitan, joka voi näkyä tilalla toksiinisuusriskin lisääntymisenä useamman vuoden tarkasteluaikana.
Eräänä esimerkkinä kuulee viljelijöiden havaintoja siitä, että puinnin jälkeen pellolle jääneen olkimassan hajoaminen on kovin hidasta joidenkin kasvisuojeluaineiden käytön jälkeen. Tämä havainto voi olla merkki siitä, että kyseisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on tuhonnut maaperästä hyödyllisiä mikrobikantoja.
Perättäisinä vuosina käytetyt kasvinsuojeluaineet voivat synnyttää lohkolle kyseiselle aineelle vastustuskykyisiä mikrobeja, joiden aineenvaihduntatuotteet voivat myös olla toksiinisia. Markkinoille tuodaan vuosittain uusia kasvinsuojeluaineita, joille mikrobit eivät ole vielä ehtineet kehittää vastustuskykyisiä kantoja, mutta jotka kehittynevät sitten ajan mittaan.
Ihmisten ja eläinten hoidossa on herätty tiedostamaan riskit mikrobeja tuhoavien antibioottien runsaasta ja toistuvasta käytöstä, koska antibiootit tuhoavat myös ihmisten ja eläinten elämälle välttämättömiä mikrobeja suolistosta ja elimistöstä. Ihmisten antibioottien käytön yhteydessä on yleistynyt suositus käyttää vuorotellen probiootteja elimistölle hyödyllisen mikrobikannan nopeaksi elvyttämiseksi antibioottien ottamisen välissä.
TOKSIINIT JA MITTAAMINEN
Viljojen toksiinisuus on noussut esille viime vuosina lisääntyneen viljanäytteiden mittaaminen vuoksi. Viljelyn kiristynyt talous on myös vähentänyt viljelijöiden mahdollisuuksia ylläpitää lohkojen ravinnetasapainoa ja pH-tasoa.
TOKSIINIT JA KULTAKASVU-TUOTTEET
Näillä Elom Oy:n kotisivuilla on runsaasti informaatiota Kultakasvu-tuotteista ja niiden käytöstä viljanviljelyssä. Kultakasvu-tuotteet aktivoivat siemenien kautta epigeneettisin periaattein kasvustoja vahvaan, tasapainoiseen ja terveelliseen kasvuun. Viljelykokeet osoittavat, että Kultakasvu-tuotteilla peitatuista siemenistä kasvavat kasvustot säilyttävät haastavissa kasvuolosuhteissa elinvoimaisuutensa paremmin kuin vastaavat peittaamattomat kasvustot. Myös vaihtelevien kasvuolosuhteiden ja tautipaineiden alaisina Kultalkasvu-kasvustojen elinvoimaiset solut jatkavat elämäänsä pidempään kuin peittaamattomista siemenistä kasvaneiden kasvien solut. Kun Kultakasvu-tuotteita on käytetty tilan omaan siemenkannan tuottamiseen perättäisinä vuosina, siementen elinvoimaisuus on pysynyt hyvänä tai entisestään parantunut.
Kultakasvu-tuotteet eivät sisällä samoissa määrin vahvoja mikrobeja tuhoavia kemikaaleja kuin mitä sisältävät useat markkinoilla olevat peittausaineet ja kasvinsuojeluaineet.
Monet Kultakasvu-tuotteita käyttäneet viljelijät ovat kokemustensa perusteella päätyneet vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä, mistä on osaltaan seurannut se, että sadon toksiinisuustasot ovat pysyneet alhaisina. Kun viljakasvien kasvun kannalta hyödylliset maaperän mikrobikannat ovat säilyneet elinvoimaisina, lohkon terve mikrobitasapaino on edistänyt kasvustojen terveyttä ja näin myös alhaisia toksiinisuustasoja.
Monet homekasvustot ovat lähtöisin viljelylohkojen ulkopuolelta tai kokonaan tilan ulkopuolelta. Esimerkiksi kostean ja lämpimän kasvukauden aikana ympäristöstä lähtöisin olevat homekasvustot voivat saastuttaa viljakasvustoja, joiden lohkot sinänsä ovat lähtökohdiltaan varsin hyvin viljelyteknisessä tasapainossa. Näissä tilanteissa elinvoimaiset kasvustot pystyvät jatkamaan merkittävästi pidempään kasvuaan ja sadon tuottamista kuin syystä tai toisesta vähemmän elinvoimaiset kasvustot. Näissä tilanteissa kohtuullinen kasvinsuojeluaineiden käyttö voi kuitenkin olla lähes ainoa vaihtoehto asiallisen satotason turvaamiseksi kyseisenä kasvukautena. |
|
MITÄ OVAT VILJOJEN TOKSIINIT?
Toksiinit ovat homesienten (Fusarium) aineenvaihduntatuotteita, jotka muodostavat kehittyviin jyviin myrkyllisiä yhdisteitä ja ovat usein myrkyllisiä niin ihmisille kuin eläimille. Fusarium-sienet ovat maassa ja kasvinjätteissä eläviä sieniä, jotka aiheuttavat viljoilla mm. tyvitautia ja punahometta. Homesienten muodostumiseen vaikuttavat monet ympäristötekijät, sääolosuhteet, lohkon maaperän ominaisuudet, sadon kuivaus, varastointiolosuhteet, jne.
Punahomeiden tuottamat merkittävimmät toksiinit ovat deoksinivalenoli (DON), T-2 ja HT-2-toksiinit sekä tsearalenoni. Viljan elintarvikekäytössä DON -toksiinin enimmäismäärä on 1 750 mikrogrammaa kilossa kauralle ja 1 250 mikrogrammaa kilossa muille viljoille. Tsearalenonin enimmäismäärä on 100 mikrogrammaa kilossa. T-2 ja HT-2 -toksiinien enimmäismääristä on annettu suositusarvot.
VYR, MTT, Evira ja ProAgria ovat julkaisseet ohjeen punahomeista ja niiden torjunnasta. Netistä löytyy helposti eri kielillä monia artikkeleita hometoksiineista. |
|
Punahometta viljoissa |