VILJELYKOKEIDEN YHTEENVETOA

 

Viljanviljelyyn liittyen usein kuulee sanonnan, että ”vuodet eivät ole veljeksiä”. Kasvukausien sääolosuhteet saattavat vaihdella voimakkaasti eri vuosina. Saman kesän aikana jollakin viljelyalueella saattaa olla hyvin kuivaa kun taas toisella alueella sataa runsaasti. Kevään loppu voi olla kylmää ja kesällä voi olla helteistä ja myrskyistä. Jos lohkon maaperän kapillaariset sillat ovat muokkauksen yhteydessä vaurioituneet ja tulee kuiva kesä, kasvustot voivat kärsiä enemmän veden puutteesta kuin kevyemmin muokatut pellot, joissa kapillaariset sillat vielä toimivat. Kuivissa olosuhteissa veteen liukenevat lannoitteet eivät aina pääse siirtymään suunnitellusti kasvien käyttöön. Jonakin vuosina tautipaineet ovat erityisen voimakkaita, jne. Runsaiden sateiden kesinä suorakylvöpellolla ja kevytmuokatulla pellolla seisova vesi voi lähes tukahduttaa orastumisen, jne.

 

Vuosien kuluessa eri paikkakunnilla, eri viljalajeilla ja -lajikkeilla sekä erilaisilla viljelyolosuhteissa tehdyt Kultakasvu-tuotteiden viljelykokeet antavat hyvän kuvan tuotteiden toimivuudesta käytännön viljelyolosuhteissa.

 

Kultakasvu-tuotteiden typen hyödyntämisen tehostavasta vaikutuksesta saa käsityksen vertailemalla eri lähteis raportoiduista lannoitekokeiden sadonlisistä eri viljalajeilla ja -lajikkeilla. Olemme keränneet vertailevia tuloksia nimenomaan käytännön viljelykokeista. Viljelyssä käytettävissä lannoitteissa typpi on tosin vain yksi lannoitekomponentti, mutta useimmiten määrältään ja vaikutuksiltaan sadon määrän suhteen merkittävin. Suuntaa antava yhteenveto lannoitetypen vaikutuksista satotasoihin on esitetty alla olevassa taulukossa 1:    

 

TAULUKKO 1

Taulukossa 1 on vehnälle esimerkkinä kaksi arvoriviä johtuen siitä, että jos lannoitetypen määrää nostetaan 120 kg/ha määrään 200 kg/ha eli 80 kg/typpeä/ha, sato ei lisäännyt suhteessa yhtä paljon jos lannoitetyppeä lisätään tasolta 80 kg/typpeä/ha tasolle 120 kg/typpeä/ha eli 40 kg/typpeä/ha.

 

Taulukon 1 ja Kultakasvu-tuotteiden viljelykokeiden sadonlisiä vertailemalla on nähtävissä, että Kultakasvu tuotteiden käyttö on lisännyt viljelykokeissa satoja vastaten lannoitetypen määrää 20 -  30 kg/typpeä/ha. 

 

KULTAKASVU-TUOTTEIDEN PERÄKKÄISKÄYTTÖ

 

Kultakasvu Plus-tuotteella toteutettujen vehnäkokeiden 3 ja 6 tulosten mukaan Kultakasvu Plus-tuotteen siemenkantaa aktivoiva vaikutus kumuloituu selvästi peräkkäiskäytön (tilan omia siemeniä käsitellään peräkkäisinä vuosina Kultakasvu-tuotteilla) seurauksena. Tämä sama siemeniä aktivoiva ja kumuloituva vaikutus on ollut havaittavissa myös muiden myynnissä nyt olevien Kultakasvu-tuotteiden käytön seurauksena.   

 

KULTAKASVU-TUOTTEIDEN KÄYTÖN HYÖTYJÄ

 

 

1. Nostaa sadon määrää ja sadonlisästä saatava myyntitulo vahvistaa viljelytaloutta.

 

2. 20 litran kannu Kultakasvu-tuotetta riittää 1000 siemenkilon peittaamiseen, jolloin kylvöalue on 3 - 5 hehtaaria käytetystä siemenmäärästä riippuen. Peittaaminen on nopea ja halpa työvaihe hehtaaria kohden.

 

3.  Kultakasvu-tuotteiden käytöllä voidaan vähentää lannoitetypen käyttöä mikä osaltaan vähentää viljely-kustannuksia. Kun veteen liukenevan lannoitetypen käyttöä vähennetään, viljelystä vapautuvien ravinteiden aiheuttama ympäristökuormitus pienenee.

 

4. Jos ympäristötuen lannoitesäädökset edelleen pysyvät tiukkoina, Kultakasvu-tuotteiden käytöllä on mahdollista tuottaa edelleen hyviä satoja yhdistettynä alemman sallitun typpilannoitemäärän kanssa.

 

5. Viljelykokeiden mukaan Kultakasvu-tuotteiden peräkkäiskäyttö ylläpitää tilan elinvoimaista siemenkantaa

vuodesta toiseen tarjoten säästöjä verrattuna ostosiementen hankintaan.

 

6. Olemme Elom Oy:ssä saaneet Kultakasvua käyttäneiltä viljelijöiltä palautteita, joiden mukaan heidän sadoissaan hometoksiinitasot ovat olleet alhaisia Kultakasvu-tuotteiden peräkkäiskäyttöön seurauksena. 

 

7. Kun halutaan pyrkiä korkeaan sadon valkuaisainepitoisuuteen Kultakasvu-tuotteiden käytön yhteydessä,

suosittelemme nestemäisen lannoitetypen antamista kukinnan aikoihin, jolloin lisätyppi siirtyy kohdennetusti aktiivisessa kasvuvaiheessa oleviin jyviin.     

VILJALAJI

TYPPILANNOITUKSEN LÄHTÖTASO KG/N/HA

(VERTAILUSATO)

TYPPILANNOITELISÄ

 KG/N/HA JA

 

SADON LISÄYS

KG/HA LISÄTYLLÄ TYPPIMÄÄRÄLLÄ

VEHNÄ

80

40

600  -  800

VEHNÄ

120

80

700  -  900

OHRA

80

30

600  -  800

KAURA

80

40

800  -  1400

RUIS

80

30

500  -  700

ETUSIVULLE

VEHNÄKOKEET(KK-PLUS)

OHRAKOKEET (KK-PLUS)

KAURAKOKEET (KK-PLUS)

RUISKOE (KK-PLUS)

VILJELYKOKEIDEN TOTEUTUS